6. Paul Talvio 10.4.2001

Paul Talvio 10.4.2001 - Luonnonfilosofian seura

Hyvät Luonnonfilosofit.

Sainpahan ainakin Heikin provosoiduksi. Seuraavassa vastaukseni hänelle.

Heikki hyvä.

Olet ymmärtänyt, että olisin jotenkin eri mieltä kanssasi siitä mitä tieto on. Kirjeeni toinen kappale, aikaisemmat esitelmäni ja monien keskustelujemme olisi pitänyt osoittaa, ettei näin ole. Esitelmässäni Mestarimallintaja menin niin pitkälle, että ehdotin seuraavia määritelmiä:

Mielen (aistikuoren) ulkopuolella olevia aisteja aktivoivia fysikaalisia viestinkantajia (Tyrkkö: Potentiaalinen tieto) kuten fotoneja kutsuttaisi exformaatioksi (sanoista external formation). Aistikuori muuntaa exformaation informaatioksi (internal formation) eli muotoon, jota mieli pystyy prosessoimaan. Prosessoinnin tuloksena syntyy tiedostavan minän kokemus informaation sisällöstä, sen merkityksestä. Tämä kokemus, tietämisen kokemus, olisi se mitä kutsumme tiedoksi. Se olisi olemassa vain nykyhetkessä. Muistikin tallettaisi vain informaatiota. Sieltä se voidaan palauttaa nykyhetkeen prosessoitavaksi ja siitä muodostuu uudestaan tietämisen kokemus, sama kuin ennen tai sitten toisenlainen. Koska tietokonekin prosessoi informaation kaltaista bittimerta, joka ei kuitenkaan ole sama asia kuin mielen prosessoima informaatio, niin ehdotin sille nimeä dataformaatio. Tietokone ei koskaan koe tietävänsä dataformaation sisältämiä merkityksiä. Se voidaan kuitenkin ohjelmoida automaatiksi, joka dataformaation rakenteen perusteella ohjautuu tekemään ennalta määrättyjä suorituksia. Dataformaatio voi muuttua tiedoksi vain, kun se ensin saatetaan exformaation muotoon (esim. näyttöpäätteelle tai tulostimeen). Vain exformaation kautta päästään mielen (aistikuoren) sisälle ja vain mielellinen olio voi kokea tiedon olemassaolon ja sen merkityksen. Merkityksen määrää mm. tuon olion omaelämäkerrallisen itsen sisältö, maailmankuva.

Tavanomaisessa kielenkäytössä sotku on tosiaan täydellinen. Informaation ja tiedon eroa ei tehdä. Tämä ei kuitenkaan ollut millään tavalla kirjeeni 9.4.01 pääasia, eikä asia oikeastaan ollenkaan. Sanoin seuraavaa:

”On oikeastaan yhdentekevää katsommeko informaatiota olevan luonnossa mielen ulkopuolella vai kutsummeko informaatioksi vasta sitä olevaista, joka jo on mielen sisällä. (Läpäissyt ”aistikuoren” suorittaman muunnoksen eli ”esimallinnuksen”.) Lopputulos on joka tapauksessa se, että ihminen kokee olevansa upotettuna informaation mereen.”

Tällä tarkoitan sitä, että on yhdentekevää mitä sanomme mielen ulkopuolella olevan, sillä silloinkin puhumme siitä, mitä on mielemme sisäpuolella; siitä representaatiosta, jonka mieli on ulkopuolisesta maailmasta luonut. Tuo informaation meri, josta puhun, on mielemme sisällä.

Kirjeesi kahta viimeistä kappaletta en ymmärrä ollenkaan. Mutta vastaanottajahan antaa viestille merkityksen. Sinä olet ymmärtänyt lauseen ” Ihmisen osalle tietoyhteiskunnassa on siis jäänyt vain ei determinististen I/A muunnosten tekeminen” jotenkin ihmistä väheksyväksi. Ehkä tuo sana ”vain” harhautti. Sen tilalle voisi panna esim. ”kaikkien”. Kysymyshän on nimenomaan siitä, että koneet ovat automaatteja ja ihminen on älykäs sumeallakin logiikalla, intuitiolla, arvoja huomioimalla, tunteella jne. operoiva. Hänen osalleen jäävät sellaiset I/A muunnokset, jotka edellyttävät informaation muuttumista välillä tiedoksi, merkityksiksi, joita punnitaan. Mitä pahaa siinä on, että vapautamme ihmisen kuolettavasta rutiinityöstä, automaattina palvelemisesta. Vai mitä muuta pankkineiti on, kun hän hoitaa Sinun hänelle kiikuttaman laskun maksamista. (Myönnän, että siinä on pahaa, jos emme pysty järjestämään kaikille pankkineideille luovuutta vaativaa työtä.)

Sanot, että: ”Ihminen ei loputtomasti jaksa keskustella automaattien kanssa koska todellinen ihminen ei ole I/A-muunnin eikä mikään muukaan muunnin. Tietokone on koodin muunnin……” Olenko minä väittänyt, että ihminen on tietokoneen tai voimalaitoksen kaltainen muunnin? Olen vain väittänyt, että ihmisen toiminta nimenomaan yhteisön jäsenenä on etupäässä informaation muuntamista toiminnaksi. Että se tapahtuu tiedon kokemisen kautta on tietenkin olennainen ero ihmisen ja tietokoneen - tai voimalaitoksen - jos niin tahdot, välillä.

En tiedä onko minun määritelmäni Tietoyhteiskunnasta (nimen harhaanjohtavuudestakin olen samaa mieltä) Sinulle tämän jälkeen yhtään vähemmän hyytävä. Sinä taidat haluta palata takaisin luontoon. Kuinka pitkälle taaksepäin? Enhän minäkään väittänyt Tietoyhteiskuntaa paratiisiksi. Päinvastoin, viimeisessä kappaleessa kirjeessäni 9.4.01 toin kyllä tämän esille. Tietoyhteiskuntaan siirtyminen tapahtuu kuitenkin mielestäni juuri määrittelemälläni tavalla. Se tuo mukanaan sekä hyvää että pahaa niin kuin kaikki tekninen kehitys tähänkin asti. Onko tämä nyt sitten sellainen ilmestyskirjan peto, jota emme enää pysty hallitsemaan!

Hyvä vaan, että on tullut taas vähän adrenaliinia keskusteluun. Ei tarvitse keskustella automaattien kanssa, kun kuuluu Luonnonfilosofian seuraan.

Terv. Paul Talvio