Kokoukset ja tilaisuudet

Luonnonfilosofian seura järjestää keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia sekä konferensseja. Seura kokoontuu syys- ja kevätkaudella esitelmä- ja keskustelutilaisuuksiin joka toinen tiistai, yleensä klo. 18.00-19.45 Tieteiden talossa, osoitteessa Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki. Yleisöllä on näihin tilaisuuksiin vapaa pääsy. Seura järjestää myös laaja-alaisia poikkitieteellisiä symposioita, luentosarjoja ja teemailtoja. Katso myös luettelo menneistä tilaisuuksista. Useista tilaisuuksista on audio- tai videotaltiointi. Voit myös osallistua keskusteluun Seuran Facebook-ryhmässä.
Tilaisuudet syksyllä 2022
Alla on luettelo Luonnonfilosofian seuran tilaisuuksista syksyllä 2022. Kaikki tilaisuudet videoidaan, joten ne ovat jälkikäteen katsottavissa Youtubessa, kuten monet aiemmistakin tilaisuuksista.
Tämä luettelo tilaisuuksista on vielä alustava ja siihen voi tulla muutoksia ja lisäyksiä. Viranomaisten asettamat kokoontumisrajoitukset saattavat vaikuttaa ohjelmaan.
6.9.2022 18.00-19.45 sali 505 | Petri Ruutu: Pandemiat Luentolyhenne tulossa |
20.9.2022 18.00-19.45 sali 104 | Mireille Isaro: Tekoälyn etiikka Tekoälyteknologia vie meidät kohti tulevaisuutta, mutta millainen tulevaisuus se onkaan? Optimisti näkee turvallisen tulevaisuuden, jossa tylsät ja vaaralliset työt ovat automatisoituja, kukaan ei ole enää yksinäinen ja ihmiselle jää enemmän aikaa taiteelle, tieteelle ja itsensä toteuttamiselle. Pessimisti on taas huolestunut työttömyydestä, yksityisyyden kaventumisesta, algoritmien manipulaatiosta ja robottisotilaiden toteuttamasta koneiden vallankumouksesta. Tekoälyn etiikka on tutkimuksen ala, joka pyrkii löytämään tekoälyn kehitykseen liittyviä eettisiä riskejä sekä mahdollisuuksia. Esityksessä tekoälyn etiikan tohtorikoulutettava Mireille Isaro kertoo, miten vältetään pessimistin dystopiaa ja rakennetaan optimistin utopia. |
4.10.2022 18.00-19.45 sali 505 | Tarkko Oksala & Juha Samela: Tieteellinen filosofia Luentolyhenne tulossa |
18.10.2023 18.00 -19.45 sali 104 | Atte Korhola: Ilmastonmuutos ja epävarmuushirviö Ilmastotiede on poikkeuksellinen tieteenala. Tuskin mihinkään muuhun tutkimussuuntaan on nykymaailmassa ladattu yhtä suuria paineita ja odotuksia luotettavan, oikean ja käyttökelpoisen tiedon tuottamiseksi. Haaste on kansainvälinen: panokseksi on asetettu koko ihmiskunnan tulevaisuus. Yhteiskunta ja poliitikot haluavat ilmastotutkijoilta selkeitä ja yksiselitteisiä vastauksia. Mieluiten tarkkoja lukuja. Meitä joskus suorastaan kehotetaan unohtamaan epävarmuudet ja pureutumaan faktoihin. Mutta kestääkö mikään tieteenala näin mittavia hyötyodotuksia? Miten käy tieteen tekemisen olennaisten periaatteiden? Epävarmuus on sisäänrakennettuna aina mukana tieteellisessä toiminnassa, halusimmepa sitä tai emme Käyn esityksessäni läpi ilmastotieteeseen sisältyvää epävarmuutta ja sitä, kuinka siihen pitäisi suhtautua. Johtopäätökseni on, ettei epävarmuuksista ja virhemarginaaleista kannata kiemurrella ehdoin tahdoin eroon. Päinvastoin meidän tulee olla entistä tietoisempia tuloksiin ja niiden tulkintaan liittyvästä epävarmuudesta. Epävarmuushirviön kanssa tulisi oppia elämään. Epävarmuus ei oikeuta meitä olemaan välittämättä ilmastonmuutoksen hillitsemistoimista ja siihen liittyvästä ekososiaalisesta transformaatiosta kuten jotkut ilmastoskeptikot tuntuvat ajattelevan. Juuri epävarmuuden takia meidän on toimittava riittävän ajoissa, sillä yhteiskunnalla täytyy olla suuren todennäköisyyden tarve välttää suuret, ilmastonmuutoksesta johtuvat yhteiskunnalliset ongelmat. Ilmastonmuutos on torjuttava, ei siksi että tiedämme yksityiskohtaisesti mihin se johtaa, vaan siksi, ettemme tiedä minne se meidät ja koko planeettamme vie. |
1.11.2022 18.00-19.45 sali 505 | Timo Miettinen: Eurooppa - maanosa vai aate
|
15.11.2022 17.00-19.45 sali 505 | Iltaseminaari: Elämän arvoitus Sisältö tarkentuu myöhemmin |
13.12.2022 17.00-19.45 sali 505 | Tuomas Leisti: Päätöksenteon illuusiot Päätöksenteossa yksi keskeisimmistä rationaalisuuden takeista on yleensä harkinta ja oman päätöksentekoprosessin reflektointi. T ehdessämme reflektiivisiä havaintoja oman mielemme toiminnasta, tulkitsemme mieltämme kuitenkin aina ennakko-oletusten perusteella. Samaan tapaan kuin näköhavainnoissa, virheelliset ennakko-oletukset johtavat tällaisessa introspektiossa omaa mieltämme koskeviin illuusioihin. Käsittelemme kirjassamme "päätöksenteon illuusiot" tällaisia illuusiota, jotka perustuvat usein vanhentuneisiin ennakkokäsityksiin ihmismielestä ja päätöksenteosta. Yksi keskeisimmistä illuusioiden lähteistä on länsimainen, kielellisen ajattelun keskeisyyttä korostava perinne. |