Kokoukset ja tilaisuudet
Luonnonfilosofian seura järjestää keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia sekä konferensseja. Seura kokoontuu syys- ja kevätkaudella esitelmä- ja keskustelutilaisuuksiin yleensä tiistaisin klo 18.15-19.45 Tieteiden talolla, osoitteessa Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki. Yleisöllä on näihin tilaisuuksiin vapaa pääsy. Seura järjestää myös laaja-alaisia poikkitieteellisiä symposioita, luentosarjoja ja teemailtoja. Katso myös luettelo menneistä tilaisuuksista. Useista tilaisuuksista on audio- tai videotaltiointi. Tilaisuuksia on myös usein mahdollisuus seurata suorana verkossa. Voit myös osallistua keskusteluun Seuran Facebook-ryhmässä.
Tilaisuudet syksyllä 2026
Alla on luettelo Luonnonfilosofian seuran tilaisuuksista syksyllä 2026. Useat tilaisuudet videoidaan, joten ne ovat jälkikäteen katsottavissa Youtubessa, kuten monet aiemmatkin tilaisuudet.
Luentolyhennelmiä lisätään, kun niitä saadaan esitelmien pitäjiltä. Viranomaisten asettamat kokoontumisrajoitukset saattavat vaikuttaa ohjelmaan.
Tämä on alustava ohjelma, joka täydentyy syksyn 2026 aikana.
15.9.2026 18.15 - 19.45 | Lauri Järvilehto: Konemieli Voiko kone ajatella?, Miten on mahdollista, että ihminen ja tekoäly pystyvät keskustelemaan sujuvasti? Kuinka tekoälyn matemaattinen prosessointi eroaa ihmisaivojen hermoverkoista? Missä kohden tekoäly ja ihmisaivot ovat samanlaisia? Esityksessä vertaan ihmismieltä ja generatiivista tekoälyä toisiinsa ja tarkastelen niiden yhteyksiä ja eroja. |
29.9.2026 18.15 - 19.45 | Eero Hyvönen: Digitaaliset ihmistieteet tekoälyn aikakaudella Eero Hyvönen esittelee johtamansa Semanttisen laskennan tutkimusryhmän (Aalto Yliopisto ja Helsingin Yliopisto) ja laajan yhteistyöverkoston kehittämän kansallisen linkitetyn avoimen datan tietoinfrastruktuurin ja siihen perustuvan Sampo-datapalveluiden ja portaalien sarjan, jolla on ollut miljoona käyttäjää verkossa. Sammot mahdollistavat eri kulttuurialojen aineistojen älykkään haun, selailun, analysoinnit ja visualisoinnit digitaalisissa ihmistieteissä ilman ohjelmointitaitoa. |
13.10.2026 18.15 - 19.45 | Jussi Ahlroth: Tyhjyys Himalajan alueen buddhalaisuudessa on kaksi erilaista näkemystä tyhjyydestä. Niiden välillä on käyty keskustelua sekä väittelyä jo vuosisatojen ajan. Rangtong-näkemyksen mukaan ilmiöt ovat itsessään tyhjiä, eikä niissä ole löydettävissä pohjimmiltaan mitään positiivisia piirteitä. Shentong-näkemyksen mukaan todellisuuden perusolemus on tyhjä kaksijakoisuudesta, ja perustassa on positiivisia ominaisuuksia. Jussi Ahlroth (Lama Trømtsal Dorje) esittelee näitä näkemyksiä ja niiden välistä suhdetta meditaatioperinteen näkökulmasta. |
27.10.2026 18.15 - 19.45 | Heikki Konkkio: Droonit ja maanpuolustus |
10.11.2026 18.15 - 19.45 | Joonas Hautala: Abhidhamma-metodi ja länsimainen analyyttinen filosofia Joonas Hautala tarkastelee Theravāda-buddhalaisuuden analyyttistä abhidhamma-metodia länsimaisen filosofian perinteen rinnalla ja esittää, että perinteitä yhdistää sitoutuminen reduktiiviseen analyysiin, arkikielen epäilyyn ja järjestelmälliseen luokitteluun, mutta perinteet eroavat perustavasti päämäärältään ja epistemologialtaan. Hän väittää, että abhidhamman panos aikaisempaan buddhalaiseen filosofiaan on sen täydentävä synteettinen ulottuvuus. Abhidhamma on järjestelmällinen selitys ehdollisuudesta, jollainen länsimaisesta loogiseen atomismiin pohjaavasta analyysistä puuttuu. Vertaamalla abhidhamman kontemplatiivista epistemologiaa Kantiin, Hegeliin ja Husserliin sekä lukemalla vedanān Merleau-Pontyn ruumiillistuneena havaintona Joonas esittää, että buddhalaisessa perinteessä yhteensulautuvat etiikka ja ontologia. Tämä nostaa vaatimuksen pääsystä tietoon perinteistä analyysiä korkeammalle, ja haastaa filosofian Humen jälkeisen ajan keskeisiä oletuksia. |
24.11.2026 18.15 - 19.45 | Juha Samela: Näkyvän maailman emergenssi Ihminen on mittakaavojen hierarkian keskiosassa. Tiedämme aineen muodostuvan molekyyleistä, atomeista ja hiukkaista. Toisaalta tutkimme kosmosta, jossa mittakaava on valtava. Arkinen kokemuksemme ja sen myötä luontaiset ajattelumallimme ovat kuitenkin lähiympäristöstämme, ei kvarkeista tai galakseista. Tieteen historia kertoo, miten olemme pienin askelein kurkottaneet ajatuksissamme sekä yhä pienempään että yhä suurempaan mittakaavaan ja yrittäneet ymmärtää niitä. Kummassakaan suunnassa ei näy kokeellisen tutkimuksen rajaa, jos ei oteta lukuun sitä, että tutkimuksen keinot käyvät yhä kalliimmiksi. Tutkimusretki todennäköisesti jatkuu. Kohtaamme uusia ilmiöitä, joita on yhä vaikeampi hahmottaa ja jopa hyväksyä osaksi tieteellistä maailmankuvaa. Kvanttimekaaniset ilmiöt ja kosmologian teoriat ovat tästä esimerkkinä. Aluksi yritimme sovittaa mikro- ja makrokosmosta arkisiin ajattelumalleihimme. Vähitellen olemme päätyneet instrumentalismiin, jossa matemaattisia malleja käytetään välineinä tieteellisen tiedon hallinnassa. Voiko tämä tie jatkua edelleen? Esitelmässä tarkastellaan tätä kysymys fysiikan tutkimuksen ja tieteen tulosten ymmärtämisen kannalta. |
8.12.2026 18.15 - 19.45 | Esitelmöitsijä ja aihe ilmoitetaan myöhemmin |