Kokoukset ja tilaisuudet

Luonnonfilosofian seura järjestää keskustelu- ja esitelmätilaisuuksia sekä konferensseja. Seura kokoontuu syys- ja kevätkaudella esitelmä- ja keskustelutilaisuuksiin joka toinen tiistai, yleensä klo. 18.00-19.45 Aalto-yliopisto Töölö-talossa (entinen Kauppakorkakoulu) A-siipi, 3.kerros, sali A300, osoitteessa Runeberginkatu 14-16, 00100 Helsinki . Yleisöllä on näihin tilaisuuksiin vapaa pääsy. Seura järjestää myös laaja-alaisia poikkitieteellisiä symposioita, luentosarjoja ja teemailtoja. Vieressä on luettelo Seuran tämän kauden ja viime kauden tilaisuuksista. Katso myös luettelo menneistä tilaisuuksista. Useista tilaisuuksista on audio- tai videotaltiointi. Voit myös osallistua keskusteluun Seuran Facebook-ryhmässä.

Tilaisuudet syksyllä 2021


Alla on luettelo Luonnonfilosofian seuran tilaisuuksista syyskaudella 2021. Kaikki tilaisuudet  videoidaan, joten ne ovat jälkikäteen katsottavissa Youtubessa, kuten monet aiemmistakin tilaisuuksista.

Tämä luettelo tilaisuuksista on vielä alustava ja siihen voi tulla muutoksia ja lisäyksiä.

5.10.2021 18.00-19.45
sali A300

Johanna Blomqvist: Hypertodellisuus

FT Johanna Blomqvistin Hypertodellisuus (Basam Books, 2020) on muistutus tieteen haasteista ja rajoista. Moderni tiede on tuottanut tarkkoja malleja ja teorioita mutta kuitenkaan ihmistä ja tietoisuutta ei ole kyetty kytkemään teorioiden kuvaamaan todellisuuteen. Luennolla Johanna Blomqvist kertoo kirjastaan ja esittää näkökulmansa, jossa yhdistyy fyysikon teoriatuntemus, omat kokemukset ja oivallukset sekä monet yllättävätkin käytännön kokeiden tarkastelut.

-Mitä todella tiedämme todellisuudesta?
-Mikä yhteys todellisuudella ja tietoisuudella on?
-Elämmekö simulaatiossa?

19.10.2021 18.00-19.45
sali A300

Juha Samela: Mikä rooli on laskennallisella fysiikalla luonnontieteellisessä selittämisessä?

Perinteisesti fysiikka jaetaan kokeelliseen ja teoreettiseen fysiikkaan, jotka luonnollisesti muodostavat yhden kokonaisuuden. Teoriat eivät saa olla ristiriidassa luotettaviksi katsottujen kokeellisten tulosten kanssa. Viimeksi kuluneen puolen vuosisadan aikana kokeellisen ja teoreettisen fysiikan rinnalle on tullut laskennallinen fysiikka. Kysymys on fysikaalisten järjestelmien simuloinnista tietokoneella. Esitelmässä tarkastellaan ensin, miltä osin simulointi on eri asia kuin teorioiden matemaattisten mallien numeerinen ratkaiseminen. Sitten tarkastellaan simulointien merkitystä nykyiselle fysiikan tutkimukselle. Osoittautuu, että luotamme nykyisin monessa asiassa simulointimallien antamaan näkemykseen, mikä voi jopa vaikuttaa maailmankuvaamme. Erityisesti silloin, kun ilmiön kokeellinen tutkiminen on teknisesti tai muuten mahdotonta, pyritään ilmiöstä saamaan näkemys simulointien avulla. Tämä tuo eteemme monia tieteenfilosofia kysymyksiä. Voimmeko sanoa "tietävämme", jos olemme onnistuneet mallintamaan ilmiön tietokoneelle? Mitkä ovat luotettavaa näkemystä tarjoavan simulontimallin kriteerit? Jos osa mallista perustuu esimerkiksi neuroverkkotekniikkaan, tuottaako malli sellaista ymmmärrystä fysikaalisista ilmiöistä, että voimme sanoa sitä luonnon toiminnan ymmärtämiseksi siten kuin tämä ymmärtäminen perinteisessä mielessä käsitetään? Yksinkertaistaako laskennallinen fysiikka kuvaamme kosmoksesta vai tapahtuuko päinvastoin?









2.11.2021 16.45-19.45
sali A300

Teemailta Ajan arvoitus:

(Huom. Tilaisuus on klo 16.45 -19.45)

Aika on yksi tieteen arvoituksellisimpia käsitteitä. Kukaan ei tunnu tietävän,  mitä aika oikein on, vaikka lukemattomat filosofit,  teologit ja fyysikot ovat pohtineet ajan luonnetta antiikin ajoista saakka.

Esa Soini: Mitä aika on – tietääkö kukaan?

Yleiskatsaus ajan arvoituksen ratkaisuyrityksistä ja pohdiskeluja ajan luonteesta. Käydään läpi Aristoteleen,  Augustinuksen, Isaac Newtonin,  Arthur Eddingtonin,  Albert Einsteinin ja Stephen Hawkingin käsityksiä ajasta. Esiin tulee myös uudempia kvanttifysiikkaan perustuvia teorioita ajasta,. Aikaan liittyy monia filosofisia kysymyksiä. Miksi muistamme menneisyyden, mutta emme tunne tulevaisuutta? Onko ajalla alku ja loppu? Voimmeko matkustaa ajassa? Onko aikaa ollenkaan olemassa?

Juha Himanka: Totuus ajasta 

Aristotelisessa käsityksessä aika rakentuu jatkumossa mennyt – nykyinen – tuleva. Tätä ilmiötä on jo tuhansia vuosia kutsuttu ajaksi. On mahdollista alkaa kutsua vaikkapa lukua kaksi kolmeksi tai jopa kolmioksi, mutta voidaanko näin tehdä mielekkäästi?  Mikä voisi oikeuttaa meidän alkamaan kutsua jotakin muuta kuin mennyt-nykyinen-tuleva -ilmiötä ajaksi? Fenomenologiselta kannalta totuus on ilmiön ja sen ilmenemisen vastaavuutta, eli tässä tapauksessa ajan (ilmiö) olisi vastattava sen ilmenemistä (mennyt-nykyinen-tuleva), jotta tarkastelumme kohde on todella aika.

Kahvitauko (15 min)

Matias Slavov: Nykyhetki eternalismissa

Pohdin esitelmässäni, millä tavalla nykyhetki on olemassa ja mikä tekee nykyhetkeä koskevista väitteistämme totta. Lähestyn ongelmaa näkökulmarealismin avulla olettaen eternalistisen viitekehyksen. ’Nyt’ ei ole olemassa itsessään eikä nykyhetki ole kaikkialla sama. Nykyisyys on olemassa paikallisesti ja suhteellisesti.

Avril Styrman: Aika kulkee, myös suhteellisuusteorian viitekehyksessä

Ennen suhteellisuusteoriaa ei ollut syytä kyseenalaistaa presentististä common-sense maailmankuvaa missä vain nykyhetki on olemassa ja aika kulkee eteenpäin. Suhteellisuusteoria muutti tilanteen. Minkowski spacetime tulkittiin eternalistiseksi, eli tulkittiin että menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus ovat yhtä lailla olemassa. Tämän taas tulkittiin osoittavan ettei aika kulje. Ongelmaksi tuli selittää mistä illuusiomme ajan kulusta johtuu, ja antaa ajalle suunta tilastollisen entropian avulla. Filosofien analyysi ajan kulusta vs. ei-kulusta ei ole johtanut yhteisesti hyväksyttyyn johtopäätökseen yli sadan vuoden analyysin jälkeen. Mutta keskeiset kysymykset ovat selvillä: Kulkeeko aika, ja jos kulkee, niin mikä selittää ajan kulun? Vai onko ajan kulun kokemus illuusio, ja jos on, niin mikä selittää illuusiomme, ja onko entropia luotettava ankkuri ajan suunnalle? Esitelmässä käydään läpi keskeiset ajan kulkuun liittyvät selityshaarat ja niiden yhteydet. Johtopäätös on seuraava: aika kulkee, myös suhteellisuusteorian viitekehyksessä.

Kommentit, keskustelu ja yleisön kysymykset

16.11.2021 18.00-19.45
sali A300

Keskustelutilaisuus. 

Seuran jäsenet muistelevat Kullervo Rainiota

30.11.2021 18.00-19.45
sali A300
Ilpo Halonen: Tieteenfilosofiaa koskeva aihe
14.12.2021 18.00-19.45
sali A300

Havainnot, teoria ja tulkinnat fysiikassa ja kosmologiassa.

Alustajina Tarja Kallio-Tamminen, Ari Lehto, Heikki Sipilä ja Tuomo Suntola