Tilaisuudet keväällä 2022



Alla on luettelo Luonnonfilosofian seuran tilaisuuksista keväällä 2022. Kaikki tilaisuudet  on vidoitu, joten ne ovat jälkikäteen katsottavissa Youtubessa, kuten monet aiemmistakin tilaisuuksista.


8.3.2022 18.00-19.45
sali A300

Ilpo Huhtaniemi: Hyvä ja paha testosteroni

VIDEO

Testosteronin vaikutukset muhivat lähtemättömästi yhteiskunnassa, kulttuurissa, taloudessa ja politiikassa. Siihen on liittynyt sekä yksilön että kansakuntien tasolla voittoja, häviöitä ja skandaaleja. Mikä tämä hormoni oikeastaan on? 

Esitys perustuu puhujan tuoreeseen kirjaan ”Hyvä ja paha testosteroni”, joka kokoaa yhteen tutkimustietoa testosteronista. Sana yhdistyy monen mielessä välittömästi seksiin, aggressioon ja kehonrakentajien pullisteleviin lihaksiin, mutta testosteroni on paljon muutakin. Se vaikuttaa hyvin monipuolisesti miehen fyysisiin ja psyykkisiin toimintoihin, terveyteen ja käyttäytymiseen. 

Testosteroniin liittyy myös paljon myyttejä, joista osa on tosia, osa valetta. Esimerkiksi vastoin yleistä luuloa miehen testosteronitasot laskevat vain vähän iän karttuessa. On myös tärkeää tietää, mitä ovat testosteronin hyväksytty lääkinnällinen käyttö ja väärinkäyttö. Millaisia vaikutuksia käytöllä on? Mitä tapahtuu, jos testosteronia on liian vähän? Entä voisiko sitä hyödyntää miehen ehkäisymenetelmänä? Ja onko naisella testosteronia?

Esitys

22.3.2022 17.00-18.00
sali A300

Luonnonfilosofian seuran kevätkokous 2022

Pidetään seuran sääntömääräinen kevätkokous. Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, jotka toimivat myös ääntenlaskijoina.
  • Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
  • Esitetään hyväksyttäväksi edellisen hallituksen laatima kertomus Seuran toiminnasta kuluneena vuotena.
  • Esitetään tilit kuluneelta vuodelta sekä toiminnantarkastajan niistä antama lausunto, ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä edelliselle hallitukselle.
  • Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Toimintakertomus 2021

Tilinpäätös 2021

5.4.2022 18.00-19.45
sali A300

Heikki Sipilä: Aurinkokuntamme laajeneminen

Vuonna 1929 Edvin Hubble julkaisu tuloksensa mittauksistaan galaksien punasiirtymistä, joista hän veti johtopäätöksen, että avaruus laajenee. Laajenemisnopeus on suoraan verrannollinen galaksien etäisyyteen toisistaan. Tätä verrannollisuuskerrointa kutsutaan Hubblen vakioksi.

30-luvulla de Sitter päätteli, että gravitaatiolla toisiinsa sidotut systeemit, kuten galaksit ja aurinkokunnat eivät laajene. Tätä päätelmää on pidetty totena, vaikka siitä ei ole olemassa selkeitä havaintoja. Havaintojen tekeminen on vaikeata, koska kosmologisessa skaalassa lähellä toisiaan olevien objektien etääntymisnopeus on hyvin pieni.

Punasiirtymähavainnoissa on kysymys galakseista ja niiden nopeuksista satoja tai tuhansia miljoonia vuosia sitten.

Aurinkokunnan dynamiikkaa pystyy tutkimaan fossiileista ja vuorovesisedimenteistä. Niistä on pystytty määrittämään maan pyörimisnopeuden muuttuminen aina satojen miljoonien vuosien taakse. Toinen riippumaton menetelmä on vuoroveden sedimenttien synnyttäminen kerrosten tutkiminen. Niistä voidaan päätellä kuun etääntyminen maasta satojen miljoonien vuosien aikana.

Sekä fossiili- että sedimenttidataa käyttäen voidaan päätellä, että Aurinkokuntamme laajenee ja tästä kiveen kirjoitetusta datasta voidaan myös laskea arvo Hubblen vakiolle, joka on melko tiukkojen virhearvioiden rajoissa sama, mikä saadaan Hubble teleskoopin mittauksista.

Aurinkokunnan laajeneminen antaa myös selityksen ”Faint Sun paradoxille”.


19.4.2022 18.00-19.45
sali A300

Eero Kallio: Tieto, taito ja tekniikka


Käytännön elämässä taitoa arvioidaan usein joko sen käytännöllisyyden (toimivuus, vaikuttavuus) tai esteettisyyden kannalta. Ensimmäisessä tapauksessa kyseessä on tavoitteen saavuttamiseen (vai toiminnan kohteeseen liittyvä kriteeri) ja jälkimmäisessä toiminnan näkyvän osan näkyviin piirteisiin liittyvä kriteeri. Taidolla on tyypillisesti joko fyysinen tai mentaalinen yleisolemus. Vaikka erottelu on perusteltu, tulee huomioida, että näiden luokkien välillä on useita kytkentöjä.

Fyysiset taidot tulevat aina esiin, kun toiminta liittyy agentin kehon toimimiseen. Mentaaliset taidot korostuvat, kun älylliset toiminnot, kuten strategiset ja taktiset taidot, alkavat vaikuttaa toiminnan tuloksellisuuteen. Toiminnan kontekstilla on suuri merkitys sille, millaiset taidot ovat oleellisia. Teknologisen selityksen rooli on sitoa yhteen rakenteellisen (fyysisen) ja toiminnallisen (mentaalisen) selityksen kuilu.

Agentin ja teknologian suhdetta voi tässä esitetyn valossa käsitellä tavoitteeseen suunnattuna intentionaalisena toimintana ja tämän rinnalla tapahtuvina fyysisinä tekoina. Tavoitteet ohjaavat tekoja, joita voidaan saavuttaa välineiden ja niiden taitavan käytön avulla. Ihmisen mahdollisuuksia rajoittavat tässä mielessä vain loogiset mahdollisuudet, joita voidaan toteuttaa fysikaalisten mahdollisuuksien rajoissa. 



3.5.2022 18.00-19.45
sali A300

Juha Himanka: Suhteellisuusteoria ideologiana

Fyysikko ja filosofi Albert Einsteinin merkittävimpänä saavutuksena pidetään usein suhteellisuusteoriaa. Kuten mullistavien löydösten kohdalla luontevaa on, teoria herätti aluksi vahvaa kritiikkiä. Nobel-palkittu natsifyysikko Philipp Lenard haastoi Einsteinin maan pyörimisliikkeestä akselinsa ympäri, jonka teorian mukaan on oltava suhteellista. Foucaultin heiluri ja vastaavat kokeelliset todistuksen maan kiertoliikkeelle voidaan kyllä selittää myös toisin kuin maan liikkeellä, mutta tällöin – muun universumin kiertäessä maata – kaukaisten tähtien olisi ylitettävä valon nopeus. Myös Einsteinin suuresti ihailema Nobel-palkittu fyysikko Hendrik Lorentz esitti samoihin aikoihin (1920-luvun alussa) vahvan kritiikin Einstein teoriaa vastaan. Hänen mielestään on järkevää pitää kiinni mahdollisuudesta todeta samanaikaisuus sekä erottaa aika ja tila, koska koetulokset eivät pakota hylkäämään eetteriä. Lorentz ennusti, että Einsteinin teoria tulee hiipumaan, mutta sen maine on edelleen vahva. Peter Hayes esitti artikkelissaan ”The Ideology of Relativity” (Social Epistemology 2019) tämän johtuvan siitä, että suhteellisuusteoria toimii hyvin ideologiana. Toisaalta suhteellisuusteorian kannattajat näkevät suhtautumisessaan ideologian sijaan vakaumuksen tieteellisen menetelmän toimivuudesta. Esitelmässä tarkastelen, missä määrin Hayesin näkemys pitää paikkansa ja onko Lorentzin ennustus kuitenkin toteutunut.