Tilaisuudet kevätkaudella 2023
Tilaisuudet kevätkaudella 2023
Alla on luettelo Luonnonfilosofian seuran tilaisuuksista talvella ja keväällä 2023. Useat tilaisuudet on videoitu, joten ne ovat jälkikäteen katsottavissa Youtubessa, kuten monet aiemmistakin tilaisuuksista.
| 24.1.2023 17.00 - 19.45 sali 104 | Teemailta: Onko suhteellisuusteorian kritiikki tiededenialismia? Till Sawala, Tuomo Suntola ja Avril Styrman Till Sawala: Structure formation in the Local Universe. In the standard cosmological model, structures such as galaxies form as the gravitational attraction of matter overcomes the expansion of the universe. To study structure formation beyond the simplest models, simulations using supercomputers have become a vital tool. In particular, I will discuss results from constrained simulations, which reproduce the observed galaxy population not only in a statistical sense, but which are designed to reproduce the individual objects that are observed in the Local Universe. I will also discuss recent challenges to the standard model on small scales and indicate possible solutions. Tuomo Suntola: Mitä vikaa suhteellisuusteoriassa on? Suhteellisuusteoria on havaitsijakeskeinen teoria. Teoria perustuu kinematiikkaan ja metriikkaan; se toimii laajasti havaintojen matemaattisena kuvauksena, mutta ei selitä kuvattujen ilmiöiden fysikaalisia perusteita. Suhteellisuusteoria on matemaattisesti ymmärrettävissä, mutta loogisesti ongelmallinen erityisesti ajan suhteellisuuden tuomien ongelmien vuoksi. Esityksessä tarkastellaan suhteellisuusteorian ennusteiden ja niiden tulkintojen ongelmia atomikellojen käyntitaajuudesta, Merkuriuksen perihelikiertymästä ja paikallisen avaruuden laajenemisesta kosmologisiin etäisyyksiin ja pimeään energiaan. Avril Styrman: Denialismi, dogmatismi ja kultainen keskitie. Tiededenialismilla tarkoitetaan yleensä tieteellisen metodin kiistämistä tai sellaisten uskomusten kiistämistä, joita valtaosa pitää itsestään selvinä tieteellisinä totuuksina. Rokotteiden tehon kiistäminen, HIV-AIDS yhteyden kiistäminen, holokaustin kiistäminen, ihmisen roolin kiistäminen ilmastonmuutoksessa, ja evoluution kiistäminen ovat kuuluisia esimerkkejä tiededenialismista. Kari Enqvistin ja Syksy Räsäsen mukaan ("Denialismi, luonnontieteiden edistyksen oheisvahinko?" Tieteessä tapahtuu 3/2014) myös Suhteellisuusteorian kiistäminen on tiededenialismia, eli he pyrkivät laajentamaan tiededenialismin käsitettä merkittävästi. Tällä näkemyksellä on edelleen kannattajia. Esitelmässä tutkitaan tätä näkemystä, yritetään ymmärtää syitä sen taustalla, ja pyritään löytämään vastaus seuraavaan kysymykseen: Millaisen ideologian tai taustafilosofian valossa suhteellisuusteorian haasteet tai väitetyt ongelmat saadaan katoamaan tai ne ovat näennäisiä ongelmia, ja millaisen taustafilosofian valossa ne ovat aitoja ongelmia? |
| 7.2.2023 18.00-19.45 sali 104 | Leo Näreaho: Mystiikka, psykedeelit ja aivotutkimus Viime vuosina on niin sanottuja klassisia psykedeelejä (mm. psilosybiini, LSD) ja niiden vaikutuksia alettu taas luvallisesti tutkia länsimaissa. Näiden akateemisten tutkimusten tulokset ovat kiinnostavia niin psykedeelien terapeuttisten mahdollisuuksien kuin aivotutkimuksen ja tietoisuuden tutkimuksen kannalta. Myös psykedeelisten aineiden tuottamia mystisiä kokemuksia on kartoitettu kontrolloiduissa tutkimuksissa. Esityksessäni käyn läpi erityisesti mystisiä kokemuksia koskevia 2000-luvun psykedeelitutkimuksia. Selvittelen psykedeelis-mystisten kokemusten fenomenologista luonnetta ja niihin liittyviä aivotutkimuksia. Voivatko kokemukset laajentaa ymmärrystämme tietoisuuden luonteesta yleisesti? Miten kokemukset olisi tulkittava mielenfilosofisten teorioiden valossa? |
| 21.2.2023 18.00-19.45 sali 104 | Mireille Farzan: Tekoälyn etiikka Tekoälyteknologia vie meidät kohti tulevaisuutta, mutta millainen tulevaisuus se onkaan? Optimisti näkee turvallisen tulevaisuuden, jossa tylsät ja vaaralliset työt ovat automatisoituja, kukaan ei ole enää yksinäinen ja ihmiselle jää enemmän aikaa taiteelle, tieteelle ja itsensä toteuttamiselle. Pessimisti on taas huolestunut työttömyydestä, yksityisyyden kaventumisesta, algoritmien manipulaatiosta ja robottisotilaiden toteuttamasta koneiden vallankumouksesta. Tekoälyn etiikka on tutkimuksen ala, joka pyrkii löytämään tekoälyn kehitykseen liittyviä eettisiä riskejä sekä mahdollisuuksia. Esityksessä tekoälyn etiikan tohtorikoulutettava Mireille Isaro kertoo, miten vältetään pessimistin dystopiaa ja rakennetaan optimistin utopia. |
| 7.3.2023 17.00 -19.45 sali 104 | Teemailta: Onko epälokaalisuus totta? Luonnonfilosofian seuran teemaillassa 7.3. keskitytään kvantti-ilmiöihin, joiden tutkimuksesta Alain Aspect, Alain Clauser ja Anton Zeilinger saivat Nobel palkinnon vuonna 2022. Mitä hiukkasten lomittumisella ja välittömillä vuorovaikutuksilla tarkoitetaan ja mitä ne todellisuudesta kertovat? Paavo Pylkkänen lähestyy aihetta historiallisesta ja filosofisesta perspektiivistä. Elsi Mari Borelli kertoo kvanttikietoutumisen ilmenemismuodoista ja sovellutusmahdollisuuksista teknologiassa ja Claus Montonen vakuuttaa, että kvanttimekaniikka kaikesta huolimatta on lokaalinen. Paavo Pylkkänen: Einstein, Bohr ja Bohm epälokaalisuudesta Elsi-Mari Borrelli: Kvanttikietoutuminen luonnossa ja teknologiassa Claus Montonen: Kvanttimekaniikka ON lokaalinen |
| 21.3.2023 18.00-19.45 sali 104 | Tarkko Oksala: Tieteellinen filosofia haasteena Tämän esityksen tarkoitus on kuvata tieteellistä filosofiaa teoreettisen käsitekehikon avulla. Alustus liittyy Juha Samelan syksyllä 2022 Luonnonfilosofian seurassa pitämään esitykseen ”Tieteellinen filosofia, käytännön huomioita”. Teoria ja käytäntö täydentävät toisiaan toivottavasti. Tiede ja filosofia, molemmat, ovat maailman muotojen tarkastelua. Tiede on toimintaa, jota on luonteva käsitellä tavoitteiden, suoritusten ja tulosten kannalta. Filosofia on yleistiede ja sen lisäksi filosofia on syvän ja korkean tietämyksen etsimistä ja löytämistä maailmankatsomuksen perustaksi. Tässä tarvitaan maailmankuvan lisäksi etiikkaa, arvoteoriaa ja toiminnan ohjeita. Eiikan osalta tiede noudattaa yleisiä periaatteita. Toiminnan ohjeiden kannalta lupaavin tieteellisen maailmankatsomuksen kanssa yhteensopiva ajattelutapa on humanismi. Siirtyminen maailmankuvasta maailmankatsomukseen on aina haaste. Tämän lisäksi voidaan mainita se yleinen haaste, joka syntyy tehtävässämme maailman muutoksesta ja siihen liittyvästä tieteellisestä muutoksesta. Mikäli tieteellistymisen prosessi käynnistyy, koskee muutos ensi sijassa filosofian haarojen sisältöjä. Tieteellisyyyden kehittelyssä tulee huomioida tieteellinen mallintaminen ja teorian muodostus sekä tieteelliset oppirakennelmat. - Haasteena tieteellisyys on kykyä keksiä, omaksua ja puolustaa tieteen tavoitteita, suorituksia ja tuloksia. Vuoden 2022 tilinpäätös ja toimintakertomus: |
| 4.4.2023 18.00-19.45 sali 104 | Tarja Kaltiomaa: Esinemaailman kehitys ja merkitys Hannah Arendtin filosofiassa Perustelen esityksessä filosofi Hannah Arendtin kirjassaan ”Ihmisenä olemisen ehdot” esille tuomaa näkemystä työn tekemisestä ja teettämisestä esineiden tuottamisen tarpeellisuudella maapallon ajanlaskussa ennen ajanlaskun alkua ja sen jälkeen. Esineiden merkitys on kehittynyt ihmiskunnan historian aikana vähitellen. Aluksi esineiden valmistamiseen käytettiin ihmistyövoimaa, jopa orjatyövoimaa. Miksi työtä on pitänyt tehdä ja miten työn tekeminen ja teettäminen on vaikuttanut länsimaisen nykyaikaisen talouden kehittymiseen?. Kirjassaan Arendt tuottaa syvällisen selvityksen aiheesta työ ja työn tekeminen. Arendt on nykyfilosofi, jonka kirjallinen tuotanto on tapahtunut sodan aikana ja sotien ajankohtaisen vaikutuksen aikana hänen elämässään. Tällä asialla on selvältä näyttävä seuraus siihen, miten Arendt ikään kuin velvoitettuna on tuottanut perusteellisen selityksen aiheesta työn tekeminen. Meille hänen jälkipolvilleen työn tekeminen ei ikään kuin vaatisi enää perusteluja, olemme jo pitkälti tottuneet työelämään. Esineitä ja tavaroita tuotetaan edelleen runsaasti ja esityksessäni johdattelen esinemaailmaa nykyiseen tilanteeseen, jossa on alettu pohtia jo, että tuotetaanko esineitä liikaa. |
| 18.4.2023 18.00-19.45 sali 104 | Matti Pitkänen: Lyhyt johdatus topologiseen geometrodynamiikkaan On kaksi tapaa päätyä topologiseen geometrodynamiikkaan (TGD). a) Lähtökohtana voi olla yleisen suhteellisuusteorian energiaongelma. Gravitaatio kaarevoittaa tyhjän Minkowski-avaruuden. M^4:n Poincare-symmetriat menetetään ja siten myös energian, liikemäärän ja liikemäärän säilymislait. Ratkaisu on identifioida avaruus-aika 4-D pintana tietyssä korkeamman ulotteisessa avaruudessa H=M^4xS. M^4 on erityisen suhteellisuusteorian Minkowski-avaruus ja S on kompakti hyvin pieni "sisäinen" avaruus. Poincare-symmetriat realisoidaan avaruusajan sijasta avaruudessa H ts. M^4:ssä. Saadaan säilymislait. S=CP_2 koodaa standardimallin symmetriat, kvanttiluvut ja H:n geometriasta indusoituvat klassiset kentät. b) TGD saadaan myös säiemallin yleistyksenä. Pistemäinen hiukkanen korvataan säikeen sijasta 3-pinnalla H:ssa, jonka rata määrittää neliulotteisen avaruus-aika-alueen. Yleisen suhteellisuusteorian yleinen koordinaatti-invarianssi ja ekvivalenssiperiaate sekä erikoisen suhteellisuusteorian Poincare-symmetria ovat TGD:n perusperiaatteet. Yleisestä koordinaatti-invarianssista seuraa holografia, joka pakottaa "nolla-energia-ontologian". Kvantti-TGD perustuu "klassisten maailmojen maailman" käsitteeseen kvanttifysiikan geometrisointina. Uutta on komplementaarinen visio fysiikasta lukuteoriana. "Nolla-energia-ontologia" johtaa mittausteorian yleistykseen, joka ratkaisee non-determinismi - determinismi-paradoksin. Saatua tietoisuuden teoriaa voidaan soveltaa kvanttibiologiaan. |
| 2.5.2023 18.00-19.45 sali 104 | Maija-Sofia Ulmanen: Henri Bergsonin filosofinen anti yhteiskuntakriittiseen perinteeseen - Foucault ja Deleuze VIDEO Tutkin Bergsonin relevanssia kriittisessä yhteiskuntateoriassa ja esitän, että Bergsonin filosofisesta ajattelusta löytyy Benhabibin erottelu kriittisen yhteiskuntateorian kahdesta eri roolista tai tehtävästä, jotka ovat yhteiskuntateorioiden diagnostinen ja emansipoiva rooli. |
| 16.5.2023 17.00-19.45 sali 104 | Simo Knuuttila-seminaari Simo Knuuttila oli suomalainen filosofi, jonka tutkimuksen keskeinen painotus liittyi filosofian historiaan. Hänen erityisalueitaan olivat mm. uskonnonfilosofia, logiikan historia ja mielen filosofia. Kuitenkin hänen tutkimustensa monialaisuus oli merkittävän laajaa. Seminaarin teemat liittyvät Knuuttilan keskeisiin tutkimusaloihin. Puhujina seminaarissa ovat akateemikko Ilkka Niiniluoto, dosentti Marke Ahonen ja dosentti Timo Koistinen, jotka ovat pitkäaikaisia Simo Knuuttilan työtovereita ja johtavia suomalaisia alan tutkijoita. Ohjelma: 17:00 - 17:10 Seminaarin avaus 17:10 - 17:50 Marke Ahonen: Stoalainen ja platonistinen sielukäsitys 17:50 – 18:30 Timo Koistinen: Uskon ja järjen välisestä suhteesta - Simo Knuuttilan presuppositioteoria 18:30 – 18:40 Tauko 18:40 - 19:10 Ilkka Niiniluoto: Modaalilogiikka keskiajalla 19:10 – 19:45 Keskustelu, yleisö ja puhujat |