Tilaisuudet syyskaudella 2023


Alla on luettelo Luonnonfilosofian seuran tilaisuuksista syksyllä 2023. Useat tilaisuudet  on videoitu, joten ne ovat jälkikäteen katsottavissa Youtubessa, kuten monet aiemmistakin tilaisuuksista. 
 

5.9.2023 18.00 - 19.45
sali 104























 

Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila: David Bohmin tieteenfilosofiasta

David Bohmin kvanttifysiikan kausaalinen tulkinta muodostuu kolmesta tekijästä: 1) kvanttimekaniikan matemaattisten kaavojen erityisestä muotoilusta; 2) kaavojen fysikaalisesta tulkinnasta; 3) menetelmästä osoittaa fysikaalisen tulkinnan mielekkyys sen intuitiivisen ymmärrettävyyden nojalla. Bohmin kausaalinen tulkinta vastaa täten modernin fysiikan tuottamaan haasteeseen muodostaa kvanttimekaniikalle ymmärrettävä tulkinta. Tämä puuttuu suositulta Kööpenhaminan instrumentalistiselta tulkinnalta, jonka mukaan matemaattisten kaavojen tehtävä on toimia koetulosten ennustamisen välineenä.

Bohmin kaavat ilmaisevat havainnollisesti aalto – partikkeli vaikutussuhteen kvanttimekaniikalle ominaista kolmea erityispiirrettä: (a) itseaktiivisuus (self-activity); (b) epälokaalisuus (non-locality); (c) holistisuus. Nämä kolme ominaisuutta ovat Newtonin mekaniikan vastaisia. Bohm väittää, että ne ovat kuitenkin intuitiivisesti ymmärrettäviä, koska vastaavia kausaalisuhteen ominaisuuksia löytää arkielämässä (common experience). Lisäksi epälokaalisuus pätee myös maan vetovoimalle.

Esitelmässä tarkastellaan missä määrin Bohm onnistuu soveltamaan intuitiivisen ymmärrettävyyden menetelmäänsä johdonmukaisesti.

VIDEO


19.9.2023 18.00-19.45
sali 104

Juha Samela: Fysiikan kognitiivisesta hahmottamisesta

Voimmeko oikeasti tietää jotain todellisuudesta? Tämä on ikiaikainen filosofinen kysymys, josta on monta variaatiota ja jonka tarkasteluun on useita näkökulmia. Esitelmässä näkökulmana on, mitä voimme päätellä kyvystämme ymmärtää fyysistä todellisuutta psykologisen tutkimustiedot perusteella. Lähtökohtana on fyysisen todellisuuden hahmottamiskyky ja siitä nouseva niin sanottu kansanfysiikka. Onko tieteellisen fysiikan ymmärtäminen erilaista kuin kansanfysiikka vai ainoastaan sen jonkinlainen systemaattinen muoto? Tarvitaanko fyysikoksi tulemiseen poikkeukselliset aivot? Mikä on matematiikan rooli fyysisen todellisuuden ymmärtämisessä? Näemmekö matematiikan avulla syvemmälle todellisuuteen kuin mihin evoluutio on meidät valmistanut? Esitelmä on tarkoittu herättämään ajatuksia, ikiainainen kysymys jää avoimeksi.

ESITELMÄ

VIDEO



 

3.10.2023 18.00-19.45
sali 104

Tarkko Oksala:  Suunnittelu ja muotoilun teoriaa ja fiosofiaa 


ÄÄNITE

17.10.2023 18.00 -19.45
sali 104

Gabriel Sandu: What is logic?

The talk is inspired by a joint paper with Jaakko Hintikka, ‘What Is Logic?’ (2007) and argues against the prevalent conception of logic which is motivated by a particular ‘completeness ideal’. The ideal, which goes back to Kant and is transported into XXth century logic by Hilbert and Gödel, has two edges, one metaphysical and the other epistemological. The metaphysical aspect expresses a certain demand on the notion of truth and the epistemological focuses on a certain demand on the notion of knowledge (proof). The present talk, based on many years of joint work with Jaakko Hintikka, presents reasons to be pessimistic about the GH completeness ideal and defends a conception of logic based on a different notion of completeness than the standard one. The talk will be given in English, but the discussion will be also carried out in Finnish.  

References:
Jaakko Hintikka and Gabriel Sandu, ‘What Is Logic?’, in Dale Jacquette (ed.) Philosophy of Logic, Handbook of the philosophy of science, Elsevier, 2007 
Joseph Almog, Vesa Halava and Gabriel Sandu, ‘Logic and the Ultimate Completeness Ideal’, forthcoming 


VIDEO



 

31.10.2023 18.00 -19.45
sali 104

Markku Ojanen: Onnellisuudesta

Onko onnellisuus summum bonum, suurin hyvä? Miksi pidämme onnellisuutta tavoitteena? Miksi ei muita tavoitteita, jopa monia tavoitteita? Miksi ei tärkeintä ole itsekunnioitus, mielekkyys, terveys, autonomia, saavutukset tai vapaus? Monien tavoitteiden ongelmana on, että ne ovat usein ristiriidassa keskenään. Sen vuoksi on luonnollista etsiä jotakin kaiken kattavaa, lopullista tavoitetta, jonka pohjalta muita tavoitteita voidaan arvioida. "Onnellisuus on tämä lopullinen päämäärä, koska toisin kuin muut päämäärät, se on itsestään selvästi hyvä asia." Ekonomisti, lordi Richard Layard. Voiko niin abstrakti asia kuin onnellisuus olla itsestään selvästi hyvä asia? Pohdin luennossani onnellisuuden käsitteeseen ja tutkimiseen liittyviä haasteita.


14.11.2023 18.00-19.45
sali 104

Johanna Blomqvist: Veden mysteeri

Mitä oikein tiedämme vedestä? Miksi jää kelluu? Miten meduusa on tietoinen olento, vaikkei sillä ole aivoja? Millaista vesi on ihmisen sisällä? Muistaako vesi? Voimmeko vettä hoitamalla tervehdyttää myös itseämme?

Luennolla FT Johanna Blomqvist kertoo uusimmasta kirjastaan. Vesi on elämän ja olemassa olon edellytys. Koostumme suurelta osin vedestä. Tämä monesti itsestään selvänä pidetty yhdiste on läsnä arjessamme kaikkialla. Kuitenkin veteen kätkeytyy monenlaisia mysteereitä. Kuten kirjassa, Johanna kuljettaa luennolla kuulijoita kuin virran mukana syvempään ymmärrykseen vedestä. Veden voi nähdä jopa kuin henkisenä opettajana, jonka tehtävä on johdattaa lukija lähemmäs itseään. Ehkä vesi sisältää kaikki ne vastaukset joita kaipaamme?


VIDEO


 

28.11.2023 17.00-18.00
sali 208

Luonnonfilosofian seuran syyskokous 2023

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, jotka toimivat myös ääntenlaskijoina.
  • Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
  • Esitetään hyväksyttäväksi hallituksen laatima toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa kalenterivuotta varten.
  • Päätetään jäsenmaksun suuruus.
  • Valitaan Seuran hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja joka kolmas vuosi, kumpikin erovuoronsa mukaan.
  • Valitaan hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle.
  • Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varamies seuraavaa kalenterivuotta varten.
  • Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Toimintasuunnitelma 2024

Taloussuunnitelma 2024

Talousarvio 2024


28.11.2023 18.00-19.45
sali 104

Eero Rauhala: Martin Heidegger ja kaiken alkuperä

Nykyisen kosmologisen käsityksen mukaan universumi on syntynyt alkuräjähdyksessä. Tuntemamme maailma on kehittynyt valtavissa, vuosimiljardien kosmisissa prosesseissa.

Martin Heideggerille kaiken alkuperä on filosofinen olemisen ongelma. Jo ennen maailman asettamista tieteellisen tarkastelun kohteeksi on tutkittava maailman olemisen tapaa, kaiken olevan olemista. Tässä ajattelussa ”kaikki” tarkoittaa sitä, mikä jossakin mielessä ”on”. Tämä oleva koostuu olioista, konkreettisista kappaleista, esineistä ja olennoista, mutta myös abstrakteista asioista, kuten ajatukset, tapahtumat, jne. Olevaa voidaan ajatella, siitä voidaan puhua ja siihen olla jossakin suhteessa.

Oleva on sitä, mikä on, oleminen sitä, että on. Tieteet tutkivat olevaa, mutta eivät kysy olevan perustaa, sitä, mitä oleminen tarkoittaa. Olemisen kysyminen merkitsee Heideggerille olevan perustan ja olevan olevaksi tulemisen filosofista analyysiä. Mikä on olevan perusta, entä olevan alku? Miksi ylipäätään on olevaa, miksi ei pikemminkin ”ei-mitään”?

Heideggerin myöhäisfilosofian keskeiseksi teemaksi kiteytyy juuri olevan alkuperän selvittäminen. Oleva jäsentyy ihmiselle ajattelun ja olemisen vastavuoroisessa yhteispelissä, jossa oleva avautuu meille merkityksellisenä todellisuutena.

ESITELMÄ

VIDEO


12.12.2023 18.00-19.45
sali 104

Tarkko Oksala: Arkkitehtuurin filosofiasta

Arkkitehtuuri on sananmukaisesti tekniikan pohjana olevaa taitoa. Arkkitehtuurin filosofia liittyy kulttuurifilosofiaan ja sisältää lisäksi aineksia  tekniikan, taiteen ja tieteen piiristä. Tämän esityksen tarkoitus on luoda katsaus arkkitehtuurin filosofiaan. Ensin on tarkasteltu arkkitehtuuria tyypillisistä filosofisista näkökulmista koskien arkkitehtuurin olemusta, tavoitteita ja toiminnallisuutta. Toiseksi on käsitelty arkkitehtuurin suhdetta politiikkaan, kasvatukseen ja kehittämiseen, missä tietopohja on usein ratkaiseva asia. Arkkitehtuurissa käsitykset ja tavoitteet ovat kuitenkin usein ristiriitaisia ja arkkitehdin keskeinen haaste suunnittelun tehtävässä on konfliktien ratkaisu. Lopuksi on pohdittu arkkitehtuurin määrittelyä, mikä on edelleen arkkitehtuurin filosofian yksi perustehtävä. Arkkitehtuuri on tekniikkaa taidetta ja tietämystä suunnitella, muotoilla ja toteuttaa rakennusten, kaupunkien ja artefaktien prototyyppejä.

VIDEO